Lemmikkimessut, 1. päivä

Kahdeksan tunnin messupäivystyksen jälkeen pääsin vihdoin palaamaan kotiin, mutta päivän voi sanoa onnistuneen hyvin. Olin koko päivän Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n standilla, joka ennen päivän alkamista näytti tältä:

Olikin ilo olla tällä kertaa edustamassa Kaijuleita messuilla. Ensinnäkin saimme standin näyttämään mielestäni hyvältä. Asiallinen ulkoasu luo varmasti luotettavuutta ihmisten silmissä ja auttaa saamaan tärkeitä viestejä paremmin perille.

Mutta erityisesti saimme messuille hyvää materiaalia esille ja jaettavaksi. Pari yhdistyksen aktiivia olivat ideoineet loistavia julisteita, joissa nostettiin joitain tärkeitä asioita selvästi esille. Tämän pohjan päälle sain vielä suunniteltua hyvin kolme erilaista esitettä jaettavaksi. Kaikki esitteet sisälsivät juuri lintujen hyvinvointia edistävää materiaalia.

Oli mukava olla tekemässä tällaista tärkeää työtä hyvällä porukalla. Lisää kuvia messuilta löytyy seuraavasta paikasta: Lemmikkimessut 2010. Ja huomenna sama uudestaan.

Katosta avautuvan häkin tuunausta, osa 2

Täällä tyttöystäväni linnun, senegalin ja mosambikin hybridin Kindan, häkki oli tarpeettoman matalalla. Hän sai ajatuksen, että tätäkin häkkiä voisi korottaa toisen häkin avulla, kun meiltä sellainenkin löytyi käyttämättömänä.

Otimme kattoluukun kokonaan pois ja laitoimme tuon häkin rautalangalla (niin, ettei lintu voi satuttaa itseään teräviin päihin) vanhan häkin katolle. Tuloksena korkeimmat orret reilusti omaakin päätäni korkeammalla:

Lisää syytä välttää pelon tuottamista

Eläinten koulutuksesta -blogissa oli mielenkiintoinen juttu:
Pelko ja ahdistus saattavat lyhentää elinikää

Lainaus:

Kaikkiaan tutkimus osoittaa, että jatkuva stressi ja pelkääminen voi vaikuttaa koiran terveyteen haitallisesti ja jopa lyhentää koiran elinikää.

Oman käsitykseni mukaan stressi vaikuttaa moniin eri lajeihin suhteellisen samanlaisten mekanismien kautta. Eli voisi olettaa, että vastaavat mekanismit toimisivat myös lintujen kohdalla.

Papukaijan pähkinäpalloon pähkinöitä ja sälää

Ei mitään rakettitiedettä ja moni varmasti nähnyt jossain, mutta ehkä jollekin jotain uuttakin. Eli pähkinäpalloakaan ei kannata aina täyttää pähkinöillä.

Tuossa on seassa pahvia, puuta ja pari kuorellista maapähkinää. Menee jokunen hetki kauemmin syödä ne pähkinät. Tosin ei kannata heti täyttää aivan täyteen, vaan antaa linnulle mahdollisuus huomata, että siellä on jotain syötävääkin.

Lemmikkieläin on edelleen eläin, ei leikkikalu

Jälleen yksi koirauutinen sai aikaan ajatuksia ja yleistä turhautumista. Tällä kertaa kyseessä oli Johanna Tukiaisen koirahankita, joka on omassa sarjassaan jälleen vain jäävuoren huippu.

Erityisesti seuraava kommentti sai aikaan spontaania tarvetta tuoda pää seinän välittömään läheisyyteen useita peräkkäisiä kertoja:

"Kohublondi Johanna Tukiainen on hankkinut seurakseen sylikoiran, jonka voi pukea vaaleanpunaisiin vaatteisiin ja koruihin."

Miksi ihmisen pitää hankkia koira barbie-nukeksi? Eläin on aina eläin, aivan sama miten sitä pukisi pinkkiin asuun tai mitä ihminen haluaisi asiasta ajatella. Jos sitä yritetään väkisin vääntää lapsen tai leikkikalun asemaan, jää yleensä sen lajityypilliset ominaisuudet ja tarpeet huomioimatta ja seuraksena on huonosti voiva eläin.

Erityisesti papukaijojen kohdalla tämän merkitys korostuu, sillä kyseiset eläimet eivät ole sopeutuneet millään tavalla elämään ihmisten keskuudessa. Miten usein esimerkiksi iso papukaija on sylikoiran asemassa ilman, että sillä on mahdollisuutta esimerkiksi kiipeillä huoneistossa lajille sopivissa telineissä? Tai lentää edes hieman (miten esimerkiksi luonnossa pitkiä matkoja lentävä iso ara oikeasti lentää kerrostalossa)? Eräässä TV-ohjelmassa oli iso kakadu, jolle määrättiin masennuslääkettä nyppimisen takia. Koko ympäristössä ei näkynyt yhtään linnulle sopivaa kiipeilytelinettä ja häkki oli aivan liian pieni, varustettu muutamalla tylsällä orrella ja lelulla.

Tavallaan on ikävä ravistella joitain ihmisiä hereille romantisoiduista kuvitelmista, mutta totuus on, ettei papukaija voi nähdä ihmistä samalla tavalla, kuin ihminen näkee lemmikkinsä. Esimerkiksi käsinruokitulle papukaijalle ihminen ei ole platoninen kumppani, vaan usein pari, jonka kanssa lintu haluaisi jatkaa sukuaan. Mutta koska ihminen ei ole papukaija, voi tämä kuvio aiheuttaa linnulle valtavaa stressiä, joka monesti näkyy esimerkiksi höyhenten nyppimisenä. Varsinkin jos tämä linnun mielestä potentiaalinen pari katoaa aina joskus pitkäksi ajaksi.

Linnulle voi tarjota hyvän kodin, kun hyväksyy sen lintuna. Miten se liikkuu ja ruokailee luonnossa? Tarjoa sille näitä mahdollisuuksia myös vankeudessa. Ja tarjoa sille muutenkin riittävästi virikkeitä. Ja jos ei ole valmis hyväksymään eläintä lajinsa edustajana, ei sitä kannata alkujaankaan hankkia.