"Päätti laittaa koiransa kuriin"

Mm. Aamulehden sivuilla on viimepäivinä varmasti monia lemmikkiharrastajia puhuttanut uutinen miehestä, joka roikotti koiraa parvekkeelta tuntikausia. En nyt tässä tarkastele asiaa oikeudellisesta näkökulmasta, vaan koulutuksellisesta.

Yksi uutisen kohta herättää ajatuksia: "...mies oli kertomansa mukaan päättänyt laittaa koiran kuriin."

Tuo kommentti kuvastaa valitettavasti paljon sitä, miten pieni ymmärrys joillain ihmisillä on eri koulutusmenetelmien käytöstä ja miten eläimiä inhimillistetään liian usein. Oli sitten kyse koirista tai papukaijoista.

Kulttuurillisesta näkökulmasta on tietenkin ihmeteltävä, miksi palkitsemisen käyttö eläinten koulutuksessa kyseenalaistetaan monien toimesta (eläin ei tee mitään ilman herkkuja, se lellitään pilalle yms argumentit), mutta samat ihmiset pitävät rangaistuksen käyttöä itsestäänselvyytenä. Vaikka juuri rangaistuksella on useita tieteellisestikin todistettuja haittavaikutuksia.

Vaikka ei edes keskusteltaisi rangaistuksen käytön (puhutaan siis positiivisesta rankaisusta, eli vältettävän ärsykkeen lisäämisestä) eettisestä näkökulmasta yleisellä tasolla, niin rangaistusta käyttävät ihmiset eivät monesti ymmärrä, miten rangaistuksella voisi edes saada muutosta eläimen käyttäytymiseen. Näin eläimeltä viedään ne viimeisetkin mahdollisuudet oppia tilanteesta jotain ja "rangaistuksesta" tulee eläimen kannalta vain satunnaista ihmisen suorittamaa väkivaltaa.

Usein rangaistus on liian satunnaista eikä sitä käytetä riittävän johdonmukaisesti. Myös ajoitus on usein pielessä: ihminen palaa huoneeseen ja huomaa, miten lemmikki on tehnyt tuhojaan ihmisen ollessa pois. Eläimelle ei siis jää edes mahdollisuutta oppia tilanteesta ja välttää rankaisu tulevaisuudessa! Ja sitten ihmetellään, miten eläimen saisi lopettamaan jonkin kielletyn asian tekemisen.

Rankaisua käytettäessä voidaan ajatella, että eläin "ansaitsi" sen kohtalon, koska oli "ilkeä" tai "tuhma". Mitä vaatisi saada ihmiset tajuamaan, ettei eläin voi olla näitä? Se elää ympäristössään parhaansa mukaan ymmärtämättä ihmisen moraalikäsityksiä. Näin rankaisusta tulee vain satunnainen kosto, joka ehkä parantaa ihmisen oloa ikävässä tilanteessa. Eläin ei käsitä sitä kurinpidollisena toimena.

Toisaalta monesti rangaistus vain keskeyttää sen, mitä eläin on tekemässä (kuten lintu, joka syö kasveja) ja parin päivän päästä lintu on uudelleen tekemässä "pahojaan". Tällöin siis rangaistus ei vähennä toimintaa eikä siitä taaskaan ole mitään hyötyä.

Mutta edelleenkin, varsinkin puhuttaessa papukaijoista (en lähde koirien kouluttamiseen ottamaan kantaa sen enempää tässä, koska en sellaisia omista), rankaisu harvoin on tarpeen, vaan ongelmiin voidaan puuttua paremmillakin menetelmillä ilman, että ihminen esittäytyy pelottavana asiana. Ongelmakäyttäytymiseen puuttumiseksi voidaan valita eläimen hyvinvoinnin kannalta paras menetelmä.

Käyttäytymisongelmia ei muutenkaan ratkota vain "laittamalla eläin kuriin". Eettinen ja eläimen hyvinvoinnin huomioiva ongelmanratkaisu pohjautuu yleensä ongelmakäyttäytymistä (joka monesti on ongelma lähinnä ihmisen näkökulmasta ja on eläimeltä täysin odotettavaa toimintaa tilanteessa) ylläpitävien asioiden sekä mahdollisten edeltäjien selvittämiseen. Tämän jälkeen poistetaan ongelmakäyttäytymistä vahvistavat tekijät, suunnitellaan tarvittaessa uudelleen ympäristö ja edeltäjät sekä opetetaan eläimelle, miten sen tilanteessa kuuluisi toimia.

Aiheeseen liittyy esimerkiksi artikkelini "Tarvitseeko lemmikkipapukaijalle opettaa ei?".

Papukaija.fi sijoittuminen Googlessa

Koska Papukaija.fi-sivustoni tavoitteena on saavuttaa ihmisiä myös yhdistysten ulkopuolelta, on näiden ihmisten löydettävä sivusto. Tässä Google on Suomessa tärkeässä asiassa, sillä suurin osa hauista tehdään sen kautta.

Olenkin pyrkinyt sivustoa tehdessäni ja päivittäessäni siihen, että käyttäjä löytäisi myös Papukaija.fi-sivuston hakiessaan papukaijatietoa, ainakin tärkeimmillä hakusanoilla. Äskettäin saavutin yhden tärkeän virstapylvään: ohitin Wikipedian papukaijat-artikkelin hakusanalla "papukaija".

Yksi tärkeä tekijä Googlen kanssa ovat linkit. Joten haluaisinkin kiittää kaikkia sivustolleni linkittäneitä tahoja. Tällaisten avulla sivusto voi nousta esimerkiksi suomi24:n satunnaisten ja satunnaista tietoa sisältävien keskusteluketjujen ohi tärkeiden aiheiden kohdalla.

Toiminnan epäsäännöllinen vahvistaminen

Tarvitseeko lintua herkuttaa joka kerta, kun sen pyytää kädelle? Ei, tätä varten toiminnan vahvistamisesta voidaan tehdä hieman satunnaisempaa, sekä ajoituksen että vahvisteiden kohdalla.

Aiheeseen liittyen silmiini sattui mielenkiintoinen uutinen:
Pulut pelaavat kuin ihmiset

Koulutuksellisesta näkökulmasta kannattaa tietenkin huomioida, että ennen siirtymistä tällaiseen vahvistamiseen opetettava asia pitäisi olla opetettu riittävälle tasolle.

Häkin sijainnin merkitys aremman linnun kohdalla

Lintuhäkki olisi yleisestikin hyvä sijoittaa riittävän korkealle, jotta lintu voisi kokea olonsa turvalliseksi siellä; lähtökohtaisestihan ylimpien orsien olisi hyvä olla korkeammalla, kuin tilassa olevat ihmiset. Myönnän, ettei tämä kaikkien häkkien kanssa ole helppo temppu.

Mutta kesyttämisen yhteydessä tästä ei ole puhuttu niin paljon, vaikka luultavasti arempien lintujen kohdalla tämän merkitys korostuu. Kun tilassa on vieraita ja mahdollisesti pelottavia ihmisiä, korostuu myös sen merkitys, että lintu pääsee mahdollisimman turvalliseen paikkaan viettämään aikaa. Tällä voi vähentää potentiaalisen stressin määrää.

Toisaalta voisi kuvitella, että tästä olisi merkittävästi hyötyä myös linnun takaisin häkkiin saamisessa: korkeammalla olevaan turvalliseen häkkiin on varmasti helpompi mennä, kuin lähteä etsimään matalalla olevaa sisäänmenoaukkoa muutenkin mahdollisesti stressaavassa tilanteessa.

Kannattaakin varmasti miettiä huolella, että mihin sen häkin sijoittaa, erityisesti jos sinne tulee hieman arempi lintu. Näin uuteen asuntoon muuttamisesta voi tehdä jälleen hieman vähän vähemmän stressaavan tilanteen.

Kenen ongelma käyttäytymisongelma on?

Kääntäessäni Friedmanin artikkelia "Struggle for Dominance" luin siitä mielekiintoisen kohdan, joka herätti ajatuksia:

Of course, our goal´is always the same: To better interpret why our birds behave the way they do and identify what can be done to decrease the problems they encounter living with us.

Käyttäytymisongelmia katsotaan yleensä helposti ihmisen näkökulmasta ja ne koetaan ajoittain ongelmaksi vasta, kun ihminen kokee sen ongelmaksi. Mutta lähtökohtaisestihan ongelmat syntyvät silloin, kun lemmikkipapukaijamme kohtaa jotain sen elämään vaikuttavia ongelmia. Nämä sitten voivat eskaloitua ongelmiksi, jotka itsekin havaitsemme ja jotka aiheuttavat myös omistajalle ongelmia.

Pureva papukaija on tietenkin ihmisen näkökulmasta ongelma ja vaikeuttaa sen kanssa elämistä. Mutta puremista edeltää papukaijan ongelma: se esimerkiksi törmää johonkin tilanteeseen, joka laukaisee pelkovasteen ja pyrkii tilanteesta pois puremalla. Ihminen saattaa saada ikävän vekin käteensä, mutta papukaija voi uskoa taistelevansa henkensä edestä.

Höyheniään nyppivä papukaija on omistajan kannalta ikävä asia (ja nyppiminen voi joskus johtua tietenkin omistajasta riippumattomasta asiasta, joten ensisijaisesti asiaa pitäisi selvittää eläinlääkärin kanssa). Mutta jos nyppiminen johtuu ympäristön tekijän aiheuttamasta stressistä (kuten virikkeetön ympäristö tai eroahdistus), on papukaija altistunut tälle stressille luultavasti kauan sitten ja sitä voidaan pitää kroonisena stressinä.

Käyttäytymisongelmat kumpuavatkin monesti lemmikkipapukaijamme kohtaamasta ongelmasta, kun se yrittää elää ympäristössään parhaansa mukaan. Näin näihin ongelmiin voidaan myös puuttua ympäristön kautta sen sijaan, että nähtäisiin ongelmakäyttäytyminen linnun ominaisuutena tai vikana.

Ps. Kyseinen artikkeli löytyy käännettynä tästä: Kamppailu valta-asemasta - Faktaa vai fiktiota.

Kuivaruokakipoista syöminen vähän mielenkiintoisemmaksi

Yksinkertainen tapa tehdä kuivaruokien kiposta syömisestä hieman mielenkiintoisempaa, johon törmäsin äskettäin.

Siementen tai pellettien sekaan voi helposti laittaa kaikkea muuta pientä roinaa, kuten puupalasia ja muuta vastaavaa. Niitä tietenkin saa olla nostelemassa kippoon säännöllisesti, mutta tuleepahan ruokailusta taas hieman mielenkiintoisempi kokemus, kun ruokaa saa etsiä sälän seasta.

Välineellisen ehdollistumisen periaatteet toimivat ihmiselläkin

Tuli mieleeni mielekiintoinen artikkeli siitä, miten tietokonepelien suunnittelijat pystyvät pitämään pelaajat pelaamassa niitä (varsinkin verkkopelejä) käyttäen aivan samoja periaaatteita, joita eläintenkoulutuksessa käytetään.

5 Creepy Ways Video Games Are Trying to Get You Addicted

Itsekin pakko myöntää, että jotkin ilmiöt vaikuttavat tutulta siltä ajalta, kun itse pelasin yhtä isoa moninpelattavaa roolipeliä.