tiistai 24. elokuuta 2010

Mitä eläinlääkärin pitää tietää papukaijojen käyttäytymisestä?

Joskus tulee vastaan juttuja, jotka saavat vain pudistelemaan päätään, kuten tänään Kaijuleiden foorumilla oheisessa topicissa.

Linnun omistaja itse on fiksu ihminen, mutta tilanteessa hämmentää eläinlääkäri, jonka kanssa hän on keskustellut amatsoninsa käyttäytymisestä. Tämä kyseinen eläinlääkäri oli sitä mieltä, että lintu pitää itseään "tasavertaisena" ja tämän takia käyttäyty "ylimielisesti"... ja vielä kuulemma tavalliseen tapaansa (kuka huomaa lievää inhimillistämistä?).

Tämän eläinlääkärin mielestä papukaijan pitäisi käyttäytyä passiivisesti ja alistua, kun sitä pidetään selällään sekä astua kädelle, vaikka ei haluaisi. Eli hyvin käyttäytyvä lemmikkipapukaija on alistettu stressille opittuun avuttomuuteen asti? Papukaija on tietenkin mahdollista opettaa olemaan pyyhkeessä nätisti käyttäen positiivista vahvistamista, mutta tällöin tuskin puhuttaisiin samalla ylimielisyydestä.

Loppupelissä papukaijalla ei ole mitään syytä olla selällään, jos sitä ei ole siihen nätisti opetettu ja näin annettu syytä. Se on monelle erittäin ahdistava tilanne ja on täysin tavallista käyttäytymistä, että papukaija pyrkii tilanteessa puolustautumaan (tällöin tietenkin lintua joutuu pitämään kiinni eläinlääkärillä). Olisikin huolestuttava merkki, jos lintu lannistettaisiin tällaisessa tilanteessa passiiviseksi.

Kunnioitan kyllä valtavasti eläinlääkäreiden tekemää työtä. He ovat lähtökohtaisesti eläinten fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisia ja mielestäni tämä riittääkin: he osaavat parantaa sairauksia ja loukkaantumisia, heidän ei tarvitse välttämättä osata puuttua käyttäytymisongelmiin. Mutta jos he eivät ole perehtyneet näiden lajien käyttäytymiseen, olisi paras tiedostaa tämä eikä yrittää neuvoa. Uskon ja toivon, että suurin osa lintuja hoitavista eläinlääkäreistä kyllä ymmärtää, mitä tietävät ja mitä eivät. Mutta tämä henkilö ei ihan ollut ajan tasalla.

Eräs eläinlääkäri, kenen kanssa juttelin, puhui siitä, että heillä ei edes koulutukseen kuulu mitään kunnollista koulutusta käyttäytymisestä tai oppimisesta, sillä aika ei yksinkertaisesti riitä.

Olen jutellut eläinkaupassa töissä olevien ihmisten kanssa, jotka sanovat, että heille tulee paljon asiakkaita, joiden mielestä eläinkaupan työntekijän pitäisi tietää kaikki kaikista eläimistä. Voin vaan kuvitella, että miten paljon ihmiset luottavat sitten eläinlääkäriin. Onkin pelottavaa ajatella, että miten monelle ihmiselle on neuvottu ja mitä.

Lintujen käsittelyyn ja aiheeseen liittyen linkitin jo keskusteluunkin seuraavan erinomaisen artikkelin: Vaihtoehtoja papukaijan murtamiselle. Nimi kertoo jo hyvin, mistä on kyse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti